2020-10-21
Suomalaisten rahapelaamisen tapoja, trendejä ja määriä mitataan säännöllisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) taholta muutaman vuoden välein vuodesta 2007 lähtien. Viimeisin mittaus ja raportti on julkaistu vuonna 2019, ja sitä edeltävä vuonna 2015. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti 15-74-vuotiaiden suomalaisten pelitapojen lisäksi myös asenteita ja mielipiteitä rahapelaamisesta. Se on teetetty sosiaali- ja terveysministeriön toimenannosta.
Yleisesti ottaen Suomen rahapelaamista hallitsee Veikkauksen monopoliasema, mutta yhä useammat suomalaiset pelaavat myös ulkomaalaisilla sivustoilla, joka on todettu myös tutkimuksessa. Tänä päivänä monopolijärjestelmän ulkopuolella jääneet kasinot ovat usein Maltan peliviranomaisen alaisia, suomenkielisen sisällön tarjoavia rahapelisivustoja. Niillä pelaaminen on täysin laillista ja monesti voitotkin voidaan kotiuttaa ilman pelkoa veroista, koska EU- ja ETA-maiden alueelta voitetut arpajaisvoitot ovat suomalaisille verovapaita.
Nykyään niiden suosituin kasinolaji on kasino ilman tiliä, jotka sopivat etenkin suomalaisille. Niillä asiakas pelaa kasinolla välittömästi ilman rekisteröitymistä tekemällä ensitalletuksen verkkopankkitunnuksillaan nopeasti ja vaivattomasti. Vain vuosi sitten niin ikään Maltan lisenssillä toimivia, niin sanottuja Pay N Play -kasinoita oli rekisteröity jo yli sata kappaletta, mutta trendi on kasvanut merkittävästi vuoden 2020 aikana. Ulkomaalaisten pelisivustojen houkutusta parantaa myös saatavat etuudet ja bonukset, jotka ovat monta kertaa parempia kuin Suomen virallisen pelikanavan.
Lähes 79 prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2019 pelanneensa ainakin kerran rahapelejä edellisen 12 kuukauden aikana. Luku ei ole muuttunut merkittävästi tutkimusten välillä. Ainoastaan tulosten mukaan voidaan sanoa, että vain 18-24-vuotiaiden rahapelaaminen on vähentynyt jonkin verran. Yleisesti ottaen rahapelaamisen suosio on yleistynyt tasaisesti niin miesten kuin naisten keskuudessa ensimmäisen, vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen jälkeen.
Rahapelaamisen tiheyttä katsastaessa voidaan huomata, että neljän vuoden sisällä erityisesti säännöllisesti eli ainakin kerran päivässä tai useasti viikossa pelaavien määrä on laskussa etenkin 18-24-vuotiaiden ja 55-64-vuotiaiden keskuudessa. Pelaamisesta on muodostunut vain muutaman kerran kuukaudessa tapahtuva harrastus, koska kyseisellä tavalla pelaavien määrä on kasvanut. Kehityssuunta on sama kummallakin sukupuolella. Niin ikään internetpelaajien määrä on kasvanut. Vuoden 2015 ja 2019 välinen ero on jopa 12,7 prosenttiyksikköä nousten 36,3 %.
Veikkaus on edelleen suosittu pelikanava. Tutkimukseen osallistuneista noin 78 prosenttia ilmoitti pelanneensa ainakin yhtä Veikkauksen tarjoamaa rahapeliä, joista suosituimpia ovat odotetusti lotto- ja jokeriarvonnat. Niitä seuraa raaputusarvat ja peliautomaatit. Ulkomaalaisilla nettisivuilla pelaavia oli tutkimuksen mukaan 6,2 prosenttia vastaajista, joka on kasvanut 1,1 prosenttiyksiköllä. Ulkomaisista suosituin on PAF, jonka osuus on kuitenkin pienentynyt 1,8 prosenttiin. Muut ulkomaalaiset rahapelisivustot ovat taasen nostaneet suosiotaan kasvattamalla pelaajakuntaansa kaikista vastanneista 3,3 prosentista 5,4 prosenttiin.
Kun viimeisen vuoden aikana ainakin kerran rahapelejä pelanneilta pyydettiin arvioimaan viikoittaista rahankäyttöään, keskiarvoksi saatiin 10,3 euroa. Miehet käyttävät pelaamiseen huomattavasti enemmän rahaa. Heidän keskiarvonsa nousi yleisen keskiarvon 95 % luottamusvälin yläpuolelle 15,60 euroon, kun taas naisilla keskiarvo oli vain 4,4 euroa. Lisäksi 2,5 prosenttia pelaajista käytti rahaa 50 prosenttia koko Suomen rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta, joka tarkoittaa numeroina lähes kolmesta miljoonasta pelaajasta vain 72 000 pelaajaa.
Leijonan osa rahasta kulutettiin Veikkauksen peleihin, mutta 12,5 prosenttia budjetista käytettiin myös Veikkauksen ulkopuolisten toimijoiden peleissä. Internetissä pelaavien keskuudessa Veikkaukseen osuus oli huomattavasti pienempi ja muiden pelikanavien osuus kulutuksesta oli jopa 16,4 prosenttia. Internetissä pelataan erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, joka voidaan selittää osittain sillä, että kyseiset alueet ovat harvaan asuttuja ja fyysisiä pelimahdollisuuksia on rajatummin.
Merkittävin ja ilahduttavin vuoden 2019 tutkimuksen löydöistä oli se, että suomalaisten riskialtis pelitapa on siirtymässä hiljalleen historiaan. Riskipelaamisesta voidaan puhua myös nimellä ongelmapelaaminen, jolloin pelaamisesta on muodostunut haitallista ja se vaikuttaa negatiivisesti koko elämään esimerkiksi rahallisesti tai ajankäytöllisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan vielä peliriippuvuus, josta kärsii noin 1,4 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2015 ongelmapelaajien määrä oli jopa 15 prosenttia, mutta vuonna 2019 se oli vähentynyt hieman yli kymmeneen prosenttiin.
Rahapeliongelman ratkaisemiseksi tutkimuksessa kysyttiin myös nykyisen monopoliaseman kannatusta. Vastanneista 72 prosenttia pitivät sitä hyvänä asiana ja keinona rajoittaa rahapelaamista, kun taas 21 prosenttia olivat eri mieltä. Kannatusluvut ovat kuitenkin selkeässä laskussa. Vuoden 2015 tutkimuksessa se oli vahvimmillaan, mutta nykyinen prosenttiluku on lähes sama kuin vuonna 2007. Samalla voitiin todeta, että suomalaiset ovat suhtautuneet myönteisimmin rahapelaamiseen juuri vuoden 2015 tutkimuksessa, mutta neljä vuotta myöhemmin mielipiteet ovat muuttuneet kielteisemmäksi.
Mielipiteiden negatiivinen muutos voidaan erityisesti nähdä siitä, kun verrataan eri vuosien vastauksia kysymykseen pelikoneiden sijoituspaikasta. Ehdotuksena on, että pelikoneet siirrettäisiin erillisiin pelisaleihin, jota kannattaa ennätykselliset 52 prosenttia vastanneista. Kannattajien luku oli vain 37 % edellisessä tutkimuksessa, jolloin myös vastustajia oli melkein saman verran: 35 prosenttia. Uusimpien tulosten mukaan vastustajien määrä on niin ikään tippunut melkoisesti 22 prosenttiin. Samalla 66 % kannatti pakollista tunnistautumista pelikoneisiin.
Vaikka riskipelaaminen on vähentynyt, suomalaiset ovat muuttuneet kielteisemmäksi rahapelaamista kohtaan, joka voi vaikuttaa tulevaisuudessa asiasta tehtäviin päätöksiin. Pelikoneiden siirto vain tietyille pelialueille ja pakollinen tunnistautuminen niihin tarkoittaa sitä, että yhä useampi siirtyy enemmänkin pelaamaan nettiin ja mahdollisesti ulkomaalaisille sivustoille, jossa ei ole yhtä merkittäviä rajoituksia. Varsinkin kasinot ilman rekisteröitymistä tarjoaa jopa mahdollisuuden pelata täysin anonyymisti ilman perinteisen tilin luomista tai henkilötietojen antamista.
Hallituksen odotetaan keskustelevan taas vuonna 2021 Suomen rahapelaamisen tilanteesta ja mahdollisesta maksublokeista ulkomaalaisille rahapelisivustoille, jolla pyritään hillitsemään suomalaisten varojen siirtymistä ulkomaille. Se on kuitenkin erittäin vaikeasti toteutettavissa, koska se tarkoittaisi suurta investointia pankeille ja koko idea sotii suoraan EU:n vapaan kilpailun periaatteen kanssa.